perjantai 1. elokuuta 2014









Elokuun saapuminen on kummallinen. En vielä ymmärrä, koulun alkuun lasketaan jo päiviä. Olisi syytä tarkistaa reput, kynät, kengät, paidat, kaupan tarjonta puuttuville tavaroille. Harjata takut hiuksista, etsiä sukat. Ensimmäistä kertaa myös meillä voisi olla viisasta yritää kääntää koululaisten rytmiä...meidän aamuvirkut lojuvat sängyssä kirjat käsissään. Lojuvat kunnes kauniisti ehdotan, että heti aamupalalle. Onhan se kivaa, että oppivat lojumaankin. Itse en oikein enää osaa.

Satokaan ei ole vielä valmis, luulenko vain, että yleensä tähän aikaan on saatu jo paljon kesäkurpitsaa, porkkanaa, herneitä ja mitä niitä nyt sattuu pihalla kasvamaan. Pienet on saaliit vielä, pakko kai syyttää kylmää kesäkuuta.

4 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Lojuminen on tärkeä taito, hyvä että lapset saavat sen oppia.

Susanna kirjoitti...

Kyllä vaan, usein harmittaa, kun pitää hoputtaa. Kello käy armotta, kesällä ei onneksi ole liiemmin aikatauluja.

Kirjailijatar kirjoitti...

Aika lupaavalta tuo sato minusta vaikuttaa. Niinpä, viikko koulun alkuun. On siis vielä aikaa lojua :)

Susanna kirjoitti...

Sato on osittain varsin mainio, sitten on taas hieman pieleen menneitä kokeiluja. Olen ollut myös todella laiska koko heinäkuun, kasvimaalla kasvaa aika paljon muutakin kuin mitä pitäisi :)